Kuka laatii kansalaisuuskokeen?

Jonkun on oikeasti kirjoitettava kysymykset. Kansalaisuuskoe tarvitsee kysymyspankin, hyväksymisrajan, käännetyt materiaalit ja järjestelmän kokeen toteuttamiseen, eikä mitään näistä sisäministeriö tee itse. Sen selvittäminen, kuka tämän työn tekee, osoittautui yhdeksi kansalaisuuskoeuudistuksen hiljaisemmista mutta merkittävimmistä osa-alueista.

Migri hallinnoi, joku muu suunnittelee

Hallituksen huhtikuun 2026 esitys vahvisti perustyönjaon. Maahanmuuttovirasto Migri ottaisi hoitaakseen uudet hallinnolliset tehtävät: hakijoiden rekisteröinnin, koetilaisuuksien järjestämisen ja tulosten käsittelyn. Mutta itse sisällön kirjoittaminen eli kysymykset suomalaisesta yhteiskunnasta, historiasta, lainsäädännöstä ja oikeuksista oli erilaista työtä, ja esitys jätti nimenomaisesti tilaa sille, että Migri tilaisi työn ulkopuoliselta organisaatiolta. Yliopisto oli vaihtoehto, johon virkamiehet viittasivat jo varhain. Migrin oma henkilöstö oli sanonut samaa jo joulukuussa 2025, kun lakiluonnos meni ensimmäistä kertaa lausuntokierrokselle.

Työnjako on järkevä. Migri osaa pyörittää valtion palvelua suuressa mittakaavassa. Sillä ei ole talon sisällä osaamista psykometriikasta, kysymysten laadinnasta tai siitä, miten kirjoitetaan oikeudenmukainen ja oikeudellisesti kestävä kansalaisuuskoe. Yliopistoilla on.

Helsingin yliopisto voittaa kilpailutuksen

Elokuussa 2026 Helsingin yliopisto voitti kilpailutuksen kokeen laatimisesta. Ministeriö varasi hankkeeseen noin 800 000 euroa, joka kattaa sekä itse kokeen että siihen kuuluvan opiskelumateriaalin. Budjetin on venyttävä aidosti laajaan tehtävään: riittävän monen kysymyksen kirjoittamiseen kahdeksalle aihealueelle, kahdella kielellä, ja riittävällä vaihtelulla, jotta koetta ei voi opetella ulkoa vuotaneista kysymyspankeista.

Julkiset luonnokset kokeen muodosta viittaavat 20–40 monivalinta- ja tosi/epätosi-kysymyksen kokeeseen, jossa läpäisyyn tarvitaan noin 70 prosenttia oikein. Nämä luvut tulivat lainvalmistelun luonnoksista, ei yliopiston omista ilmoituksista, joten niitä kannattaa pitää suunnittelun lähtökohtana eikä lopullisena, lukkoon lyötynä muotona.

Miksi opiskelumateriaali on yhtä tärkeä kuin itse koe

Jokainen virallinen tiedote kokeesta, aina joulukuun 2025 lausuntoluonnoksesta lähtien, on toistanut saman lupauksen: kysymykset perustuisivat etukäteen julkaistuun materiaaliin, ei salaiseen tietovisapankkiin. Tämä on osittain kysymys reiluudesta ja osittain juridinen kysymys. Aidosti opeteltavissa oleva kansalaisuuskoe kestää syrjintäväitteen paremmin kuin koe, joka on suunniteltu kompastuttamaan hakijoita.

Migrin odotetaan julkaisevan tämän valmistautumismateriaalin, joka perustuu Helsingin yliopiston työhön, jonakin syksynä 2026. Hakijoilla on muutama kuukausi aikaa opiskella sitä ennen kuin koevaatimus alkaa koskea uusia hakemuksia 1. maaliskuuta 2027.

Mitä ei vielä tiedetä

Kilpailutuksen tulos ja budjetti eivät vastaa kaikkeen. Ei ole vielä julkista tietoa siitä, miten koe käytännössä järjestetään, Migrin toimipisteissä, erillisissä testauskeskuksissa vai verkossa, kuinka usein koetilaisuuksia järjestetään, tai miltä uusintakoe näyttää, jos hakija ei läpäise sitä ensimmäisellä yrityksellä. Nämä käytännön yksityiskohdat ovat juuri sitä, mitä Migrin syksyn 2026 ohjeistuksen pitäisi kattaa. Siihen asti rehellinen vastaus kysymykseen "miten valmistaudun" on: odota yliopiston materiaalia, älä huhuja siitä, mitä kokeessa saattaisi olla. Kokonaiskuva löytyy aikajanalta.